Vaelluskertomus
Olimme edellisenä päivänä pakanneet ruuat minigrip-pusseihin Villen tarkkaan yöllä mietittyjen jauhelihamäärien mukaan ja lähdimme matkaan perjantaina
2.7. Suunnitelmana oli matkata yön aikana Kilpisjärvelle. Ajomatka sujui hyvin neljän kuskin johdosta, vaikka nukkuminen oli vaikeaa (muille paitsi Annalle). Auto levisi hieman käsiin ensimetrien jälkeen mutta ongelman korjaamisen jälkeen matka taittui mukavasti. Taukoilimme pariin otteeseen esimerkiksi klo 2.00 söimme ABC:n lehtipihvit.
Hyppäsimme lähes suoraan autosta vaeltamaan lauantaipäivällä ja matkaa taittui noin 13km. Ensimmäinen päivä oli raskas huonojen yöunien vuoksi ja muistikuvat päivästä ovat hatarat. Yövyimme Saarijärven tuvassa, jossa tutustuimme myös erääseen mieheen ja hänen koiraansa.
Seuraavan muutaman päivän aikana kuumuus vaikeutti matkantekoa. Aurinkoa pääsi pakoon yöllä vain muutaman tunnin ajaksi. Teltta oli kuin sauna ja vaihtoehtoinen ulkoilma oli aivan täynnä hyttysiä, jotka tunkivat suuhun ja silmiin. Onneksi (ainakin osalla) oli mukana hyttyshatut. Maisema oli paljolti samanlaista erämaata lukuunottamatta piristäviä lumilaikkuja, joissa oli mukava tauoilla leikkiä. Huomasimme, että puolet meetvursteista oli kadonnut. Viimeksi olimme nähneet ne Saarijärven tuvalla.
Käveltyämme noin 18km, sunnuntain ja maanantain välisen yön vietimme Meekonjärvellä. Järvellä oli kauniit maisemat ja jopa puita.
Seuraavana päivänä matka jäi lyhyeen (3km) kuumuuden vuoksi. Ylitimme joen (150m leveä), Justus kolmesti. Ylityksen jälkeen söimme lounasta. Joka päivä lounaaksi oli nuudeleita. Viikon jälkeen nuudeleita tuli jo korvista. Yövyimme joen rannalla ja virvelöimme, tosin virveli jäi lähes joka heitolla jumiin, joten enemmän tuli kahlattua, kuin virvelöityä. Kalastus on näköjään vaikea laji.
Seuraavana päivänä olo oli jo paljon virkeämpi ja päätimme huiputtaa Haltin. Päivä oli erittäin pitkä mutta jätimme muut rinkat, paitsi yhden, sekä suurimman osan tavaroista jo noin 8km matkan jälkeen tehdäksemme huiputuksen. Söimme lounasta Pitsusjärven autiotuvalla. Tiistai-keskiviikko välisen yön vietimme Vuomakasjärven rannalla. Matkaa taittui päivän aikana yhteensä 30km.
Keskiviikkoaamuna ylitimme jälleen yhden joen (53m), Justus kolmesti. Se ei ollut todellakaan päivän ainut joen ylitys, vaan koko reitti oli täynnä pienten
jokien ylityksiä. Anna putosi yhteen joista ja kengät olivatkin sitten märät kaksi päivää. Lounastimme Urtashotellilla. Joku oli luonut pikku mökkerölle tarinan ja tehnyt jopa hotellin käyttöohjekirjan. Vaikkakin paikka oli hieman pelottavan oloinen aluksi, oli se kuitenkin aika kotoisa. En tosin yöpyisi siellä vapaaehtoisesti. Matkanteko oli muista paitsi Justuksesta mukavampaa, koska ei ollut enää niin kuuma ja päivän aikana satoi hieman.
Matkasimme 12km, jonka jälkeen yövyimme Lossujärvellä. Siellä oli seuranamme kaksi kalastajamiestä, jotka siirtyivät nukkumaan telttaansa antaakseen tuvan meidän käyttöömme. Paistelimme lettuja ja pelailimme kalastajien kanssa. Yö tuvassa maistui raskaiden vaelluspäivien jälkeen.
Lettujen paistossa käytimme voita, jota Valtteri oli koko matkan yrittänyt pitää kylmänä lumen avulla. Onneksi letuissa voin maulla ei ollut paljoa väliä. Saimme tietää, että vain pari viikkoa ennen tuloamme Lossujärvi oli ollut vielä jäässä.
Torstai-aamu lähti käyntiin sateisissa tunnelmissa. Reittimme kulki lähes koko matkan (12km) kivikossa. Kartta alkoi hiljalleen hajota käsiin sateessa ja tuulessa. Pakkasimme kuitenkin huolella seuraavien päivien palaset. Näimme hirven, tosin aika kaukaa. Saavuimme Duolljehuhputlatulle jo hyvissä ajoin. Telttojen pystyttäminen oli vaikeaa tuulen vuoksi. Teimme jälleen lettuja ja pelasimme korttia.
Perjantaiaamuna, aamupuuron jälkeen, suuntasimme kohti Tsahkaljärveä. Söimme lounasta Saarijärven tuvalla. Ruokana oli tietenkin nuudeleita. Matkanteko (17km) sujui reippaasti sillä rinkat olivat kevenneet ja matkaakaan ei ollut kokonaisuudessaan paljoa jäljellä. Uimme Tsahkaljärvessä ja virvelöimme. Illalla pelasimme korttia ja katsoimme yhden jakson Simpsoneita, jota olimme innolla odottaneet koko matkan.
Lauantaina kävelimme vaelluksen viimeiset kilometrit (3km) takaisin rakkaalle minibussille. Yövyimme vielä yhden yön vuokramökissä valmistautuen paluumatkaan. Söimme ravintolassa ja pääsimme saunaan. Kävimme myös katsomassa Ahdaskurun siltaa.
Aamulla varhain aloitimme matkamme takaisin Espooseen. Kotimatka sujui ilman ihmeellisempiä mutkia ja reissu pääsi hyvin päätökseensä.
